Hiihtotaito: kansallistaito vai jäänne menneisyydestä?
Hiihtotaito puhututtaa niin sosiaalisessa mediassa kuin valtakunnallisissa uutisissa. Vanhemmat pohtivat, pitäisikö lapsi opettaa hiihtämään tai ovat luontoliikunnan suosion myötä suuntaamassa itse ladulle ensimmäistä kertaa vuosiin. Hiihdosta puhutaan usein suomalaisten kansallistaitona, jonka jokainen on oppinut - mutta mitä jos ei osaakaan hiihtää?
Hiihto on laji, jonka voi oppia nuorena tai vasta aikuisiällä. On hyvä muistaa, että kukaan ei ole seppä syntyessään ja oppimisen taustalla on aina ahkeraa harjoittelua ja myös niitä epäonnistumisia. Hiihtotaidon opettelu jo nuorena kannattaa, sillä hiihtotaito näkyy myös monissa muissa liikuntataidoissa, kuten koordinaatiossa ja kehonhallinnassa. Vanha lausahdus, minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa pätee myös tässä. Hiihto on yksi niitä harvoja lajeja, joiden harrastaminen onnistuu pitkälle vanhuuteen, vaikka kropassa pientä kremppaa olisikin. Hiihtäminen kuormittaa monipuolisesti koko kehoa ja ylläpitää näin fyysistä toimintakykyä. Ruuhkavuosien keskellä olevalle aikuisellekin hiihtotaidosta on hyötyä, sillä kuntohyötyjen lisäksi hiihdon ristikkäisliike vähentää stressiä. Mikäli siis kaipaat talviin kävelyn oheen muuta kevyttä liikuntaa, hiihto on loistava vaihtoehto.
Etelä-Suomen lämpimät ja vähälumiset talvet eivät enää innosta laduille ja kalliit varustehankinnat tuntuvat turhilta, kun hiihtoretket ovat mahdollisia vain satunnaisina päivinä. Kiireinen arki ei luo otollisimpia olosuhteita näin spesifin taidon harjoittamiseen. Nämä ajatukset pyörivät helposti mielessä, kun vanhemmat pohtivat, olisiko hiihtotaidon oppiminen paikallaan. Vielä löytyy nostalgista koulukuntaa, joka lähtee varta vasten lastensa tai lastenlastensa kanssa ladulle, mutta yhä suurempi osa perheistä jättää hiihdon opettamisen välistä. Tämä johtaa vaarallisen helposti siihen, että lasten ainoat kokemukset tulevat yksittäisistä kouluhiihdoista. Ei ihme, jos hiihto-opettelu maistuu puulta, kun eteenpäin pääseminen lipsuvilla suksilla on yhtä selviytymistaistelua. Jos ensikosketus lajiin aiheuttaa enemmän turhaantuneisuutta kuin liikunnan iloa, ei hiihtointo todennäköisesti syty.
Hiihtotaitojen opettelun ei suinkaan tarvitse olla vain perheiden vastuulla, sillä Etelä-Suomestakin löytyy vielä elinvoimaisia hiihtoseuroja, joilla on aktiivista toimintaa. Erilaisissa hiihtokouluissa lapset pääsevät oppimaan taitoja ikätasolleen sopivalla tasolla, hauskojen harjoitteiden ja leikkien kautta. Meillä Pöytyällä hiihdon opettelun kynnys on pyritty tekemään mahdollisimman matalaksi ja hiihtovälineetkin pystyy vuokraamaan kasvavalle lapselle muutamalla kympillä vuodessa. Oman aikuisen tärkeimmäksi rooliksi jääkin niin monesta harrastuksesta tuttu: kuskaa, kustanna ja kannusta. Parasta on tietenkin se, että lapasen hiihtoinnostus tarttuu myös aikuiseen. Aikuisten hiihdonopettelua varten meillä on myös tarjolla tekniikkakursseja.
Meidän tavoitteemme on mahdollistaa lumiliikkumisen riemu koko perheelle eli näit sitten hiihdon tärkeänä kansallistaitona tai et - anna meille mahdollisuus auttaa perheesi nauttimaan siitä.